Rotuesittely
Yleistä
Hovawart on suurehko (narttujen säkäkorkeus n. 58-65 cm, urosten 63-70 cm) ja kaunis rotu. Moni ihastuu ensimmäiseksi sen näyttävään ulkonäköön. Värivaihtoehtoja on kolme: vaalea (kullanvärinen), täysmusta sekä musta ruskein merkein (merkkivärinen). Turkki on pitkä, mutta suhteellisen helppohoitoinen. Trimmausta ei normaalisti tarvita. Harjaus säännöllisin väliajoin riittää pitämään turkin kauniina. (Pesu tarvittaessa, ei liian usein.)
Vain olemalla valmis ja kykenevä antamaan sille aikaansa ja vähintäänkin kunnollisen peruskoulutuksen – unohtamatta hellää huolenpitoa - voi siitä saada kaverin, joka on vertaansa vailla.
Hovawart on hyvin energinen koira ja tarvitsee runsaasti liikuntaa ja tekemistä, sohvaperunaksi siitä ei ole. Omistajan on siis oltava myös valmis vähintään lenkkeilemään sen kanssa reilusti. Tämän lisäksi hovawart useimmiten nauttii suunnattomasti saadessaan touhuta kaikenlaista, oli se sitten perheen kanssa ulkoilua ja puuhastelua tai vaativampaa koulutusta. Tai vaikka kaikkia näitä. Mikäli hovawart ei saa purkaa toimintatarmoaan, voi edessä olla ikävyyksiä sen kanssa. Se voi alkaa purkamaan turhautumistaan ikävilläkin tavoilla; esim. pureskelemalla huonekaluja tmv. tai se voi pahimmillaan alkaa myös käyttäytymään arvaamattomasti ja hallitsemattomasti. Koiran on saatava purkaa tekemisen haluaan ja energiaansa johonkin mielekkääseen (ja luvalliseen), joilloin sen kanssa on usein huomattavasti helpompi elää ja se on helpommin käsiteltävä. Vaikka hovawart on vahtikoira ja pitää ulkona olemisesta, se ei välttämättä sovellu sosiaalisen ja laumasidoinnaisen luonteensa vuoksi yksin ulkona tai tarhassa eläväksi koiraksi. Hovawart kaipaa siis seuraasi ja sinun sille antamaa aktiviteettia. Omistaja ei saa olla itsekään sohvaperuna.
Usein kysytään soveltuuko hovawart lapsiperheeseen. Mielestäni kyllä. Hovawartteja on useissa lapsiperheissä ilman ongelmia. Hovawart on totutettava lapsiin jo pennusta lähtien. Sille on opetettava, ettei lapsi ole kaikessa kummallisuudessaan (siis koiran näkökulmasta...) vaarallinen tai pelottava. Tämä vaatii tietysti myös lapsilta tiettyä kunnioitusta ja käyttäytymistä koiraa kohtaan. Johdonmukaisen kasvatuksen ja kahden edellä olevan kappaleen puitteiden myötä ongelmia harvoin ilmenee. On kuitenkin muistettava, että hovawart ei kokonsa ja luonteenominaisuuksiensa vuoksi yleensä sovi lapsien ulkoilutettavaksi. Vain aikuinen voi pystyä hallitsemaan koiran, jos jotain odottamatonta tapahtuu ulkona tai lenkillä ollessa. Hovawart ei myöskään sovellu lasten leikkikaluksi, mutta sen sijaan leikkikaveriksi se sopii useimmiten vallan mainiosti. Mielellään kuitenkin aikuisten valvonnan alla, etenkin jos kyseessä on pieniä lapsia.
Usein narttuja pidetään helpommin käsiteltävinä jo hieman pienemmän kokonsakin vuoksi. Nartut eivät keskimäärin ole myöskään ehkä aivan yhtä dominoivia niin ihmisiä kuin toisia koiriakaan kohtaan. Urokset ovat usein jonkin verran termeramenttisempia ja dominoivampia ja näinollen myös hankalampia käsitellä. Kun puhutaan koirista pitovaikeuksellisessa mielessä, aiheesta löytyy tilastollistakin faktaa: selvästi suurin osa pitovaikeus-hovawarteista on uroksia. Toki yksilöllisiä eroja löytyy, aivan kuten meissä ihmisissäkin. Pääasiassa ensimmäisen koiran/hovawartin hankkijalle suositellaan narttua.
Pääsääntöisesti hovawart on varsin terve rotu. Terveen rakenteensa ja terveitä lonkkia suosivan jalostuksen ansiosta hovawarttien lonkkavika prosentti on alhainen: tällä hetkellä se liikkuu n. 10 % tienoilla. Hovawarteilla ilmenee jonkin verran kilpirauhasen vajaatoimintaa. Myös SA-sairautta (Sebaceous Adenitis) on tavattu viime aikoina joillakin yksilöillä. Näiden sairauksien etenemisen estämiseksi jokainen kasvattaja kuin myös jalostustoimikuntakin tekee varmasti parhaansa. Hovawarttia hankittaessa on ylipäätään kuitenkin suuri todennäköisyys saada terve ja elinvoimainen yksilö, jonka kanssa on parhaimmillaan edessä jopa reilusti yli 10 elettyä vuotta.
Ylipäätään koiraa harkitsevan on syytä varautua siihen, että koiran kanssa eläminen vaatii syvää vastuuntuntoa koirastaan. Koiralle on annettava aikaa: se vaatii ulkoilua monta kertaa päivässä, satoi tai paistoi. Ulkoilun jälkeen se tuo roskia ja kuraa sisälle, siitä lähtee karvaa eikä koti ole enää yhtä puhdas kuin ennen koiran hankintaa. Sen kasvatukseen ja (perus)koulutukseen on uhrattava aikaa, kuin myös sen kanssa elämiseen yleensä. Koirasta koituu myös yllättävän suuria kustannuksia – hankintahinnan lisäksi. Kustannuksiin on laskettava sen ruokailut, rokotukset, eläinlääkärikulut, vakuutukset ja varusteet läpi sen elämän. Ja tämän päälle mahdolliset terveystutkimukset, näyttelyt, koekäynnit jne.jne. Tai sen mahdollisesti aiheuttamat vahingot esim. huonekaluille, tavaroille yms.
Mikäli olet edelleen lukemasi jälkeen vakaasti aikeissa hankkia
itsellesi hovawarttia, onneksi olkoon. Olet mitä luultavimmin tehnyt
hyvän valinnan, jota et tule katumaan. Hovawart on eloisa ja iloinen
koira, josta voi olla paljon iloa omistajalleen ja johon se kiintyy
hyvin voimakkaasti. Siitä saat mainion lenkkeily- ja harrastuskaverin.
Se on aina valmis olemaan paras ystäväsi. Toivottavasti olet itse tämän
ihastuttavan rodun rakkauden ja kunnioituksen arvoinen. Jos olet,
tervetuloa joukkoomme!
9 tammikuuta 2005